Retkiviikonloppu

Oltiin kaikki koko viikonloppu ihan retkellä.

Isäntä lähti lauantaina heti aamusta ralli"retkelle" joka ei tiedettävästi koskaan ole vaan yhden erikoiskokeen pituinen...

Joten järjestin itselleni ja pojille kivaa ohjelmaa päiväksi, jotta saimme ajan mukavasti kulumaan. Päivällä saatiin saman ikäinen (vain reilun kk:n vanhempi) serkkupoika Onnin seuraksi. Ekana kahtena vuotena nähtiin viikottain, mutta nyt nähdään ihan liian harvoin...ruuhkavuodet, ruuhkavuodet.

Iltapäivällä pakattiin auto täyteen ja lähdettiin yökylään mun vanhempien luokse. Viimeksi oonkin saman katon alla yöpynyt yli 8v sitten. :) Onni pääsi pappan kanssa pihahommiin ja äitikin pääsi siinä sivussa vähän helpommalla. ;)

Mikäs siinä kun pääsee kerrankin valmiiseen pöytään eikä tarvitse koko aikaa yksin paimentaa tuota vilkasta kaksikkoa.

Sunnuntai aamulla jätettiin Aarre pappan hoiviin ja startattiin Onnin ja mamin kanssa kohti Kuhankuonoa. Matkalta poimittiin kyytiin vielä mummini ja äitini kummitäti. Matkassa siis neljä sukupolvea melkein 80 vuoden ikäerolla.

Valittiin kuuden km:n mittainen Savojärven kierros-reitti. Eväitä oli reppu pullollaan ja noin puolessa välissä pysähdyimme niistä nautiskelemaan.

Eväspaikkamme oli rajakivellä, jossa voi käydä seitsemän kunnan alueella muutamalla askeleella. Tosin kuntia on yhdistymisten jälkeen nykyään vähemmän...

Hienosti jaksoivat kaikki, Onnikin vain muutaman pienen matkan istui äitin olkapäillä.

Ilmakin suosi ja auringossa tuli suorastaan kuuma.

Mummolassa päästiin taas valmiiseen pöytään pappan karjalanpaistin äärelle.

Ensi viikonloppuna onkin tiedossa äitien omaa aikaa ja ennen kaikkea hyvää seuraa! :)

Viikonlopun touhuja

Mulla piti tänä viikonloppuna olla mielenkiintoista ja uutta tekemistä huonekaluverhoilu-kurssin muodossa kunnes se peruttiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi.

Noh, ei ne työt tekemällä lopu. Vaikka ollaankin tämä loppuviikko aika rennosti otettu.

Parasta lenkkiseuraa!

Kävin tosiaan ENSIMMÄISTÄ kertaa lenkillä näissä kotimaisemissa. On mukamas niin kiire koko ajan. Tai aina mielenkiintoisempaa tekemistä.

Tänään käytiin vielä mun mummin luona kaffella. Onni isännöi leikkimökissä kahvikutsuja, jonne kutsuttiin vain harvat ja valitut! :)

Pala lattiaa

Ei millään maltettu olla kurkkaamatta mitä muovimaton alta löytyy vaikka se jo ennalta vähän tiedossa olikin...

Tätä ei tule ikävä!

Siinä se! Parempana kuin uskalsin odottaa. Lattian väri on sellainen tumman harmaa, ehkä aavistuksen sinertävä. Uutta maalia pintaan vaan!

Onhan se toki kulunut. Varsinkin tosta hellan edestä missä emäntä on joskus häärinyt. Osa talon historiaa nähtävissä siis. Talon historiasta puheen ollen, saamme ensi viikolla vieraaksi ihmisen, joka on asunut tässä talossa n.50 vuotta?? sitten. Jännää kuulla millaisia muistoja hänellä täältä on ja miltä täällä on näyttänyt silloin.

Pieni apulainen ja melkein saman kokoinen porakone. :)

Nyt mä jatkan keittiön to do-listsn tekoa. Tuntuu, että se ei lyhene koskaan.

 Vaihtoehtoja, tarjouksia, vertailuja...

Ensi viikolla kuitenkin on päätöksen aika jos meinataan uusi keittiö jouluksi saada!

Katto

Keittiöremppa on virallisesti alkanut. Katosta lattiaan päin mennään.

Ensin luultiin, että nykyisen katon alta löytyy vanha myrkynvihreä panelointi, jota on hiukan näkyvissä puuhellan muurin takana, mutta ehei...

Tällainen helmi sieltä paljastuikin! Vähän vaatii vanhan maalin poistoa ja uutta pintaan niin avot! Puolet katosta on jopa tosi hyvässä maalissa.

Tästä on hyvä jatkaa...

Iso pyörä pyörimään...

Tästä se vihdoin lähtee etenemään,

keittiöremontti on jo ihan kulman takana...

Sunnuntaina käytiin sekä Puustellin että Keittiömaailman keittiöpäivillä.

Ei sieltä mitään uutta tarttunut mukaan. Puustellilta varattiin kuitenkin aika suunnittelijalta, joka tulee kotiin katsomaan tarpeet ja ideoimaan yhdessä. Sama kaveri ottaa mitat ja tekee sitten suunnitelman koneella, josta saamme sitten tarjouksen. Näppärää, ja ilmaista eikä velvoita mihinkään.

Epoq-keittiö. Vahva vaihtoehto.

Onko harmaa uusi valkoinen?

Ihanat seinät, tämäkin vois olla meidän...

Epoq

 Ja onhan meillä (mulla...) suunnitelmat jo paperilla. Aika tarkkaan tiedän mitä keittiööni haluan. Mutta, silti vaihtoehtoja on niin paljon. Värejä, ovia, tasoja, hanoja, altaita, kodinkoneita, mekanismeja. Näiden lisäksi seinät menee uusiksi, lautalattia kaivetaan esiin ja tehdään sille tarvittavat asiat ja iloksemme huomattiin, että tuon nykyisen katon alla saattaa olla vanha kattokin, joka luonnollisesti otetaan esille.

Huoh, hiki tuli jo ajatuksesta...

Jos tämän vuoden puolella saadaan valmista niin ollaan enemmän kuin tyytyväisiä. Pakko myöntää, että nuo pikku apulaiset vähän hidastaa remppahommia, mutta hiljaa hyvää tulee.

Ihan viimotten pääl. :)

Loviisan Wanhat Talot

Käytiin miehen kanssa viime viikonloppuna pienellä kesälomareissulla Loviisassa.

Nyt kun on tämä wanha talo, joka on pientä remonttia vailla, piti lähteä ideoita katsomaan niistä muista wanhoista (ja paljon vanhemmistakin) taloista.

Monia ihania taloja ja pihoja. Merkitsin karttaan jo etukäteen missä käydään, jotta ei ihan kaikkia yli 50:tä kohdetta tarvitse kiertää. Joten ainakin ne taidekohteet jäivät meidän mielenkiintomme ulkopuolelle.

Yövyimme myös Loviisassa. Matkaa suuntaansa oli n.3h, joten yöpyminen oli melkeinpä pakollista.

Talojen nimiä en muista enää ulkoa, mutta kaikkiin olisin voinut muuttaa! :)

IHANIA! <3

Kirppiksiä oli joka kulmalla kuten myös toria jos toista ja kaikki täynnä toinen toistaan ihanampia tavaroita...

Illalla suuntasimme Loviisan rantaan katsomaan muinaistulien sytytystä.

Guinnessin ennätystenkirjaan päässyt n.1,3km pitkä ruokapöytä.

Jos mun olisi pakko asua kaupungissa, se olisi juuri tuollainen pieni ja rauhallinen kaupunki kuin Loviisa. Ja veden äärellä. Ja wanhassa puutalossa, tiätty!

Kannatti käydä! Ja nyt sormet syyhyää... ;)