Eloa vanhassa hirsitalossa maalla, talon ja pihan laittoa sekä lapsiperheen jokapäiväistä elämää

perjantai 25. syyskuuta 2015

Uusi vauva






Siinä hän nyt sit on. Hän on edelleen nimetön. Tai Onni kutsuu Tytöksi. Tyttökissa tämä siis onkin. Emo on rotua Maine coon ja isä naapurin kolli.
Meidän vanhempi kissarouva on jo 10-vuotias ja vauhti on vähän jo hidastunut, noin niin kuin hiirijahtia ajatellen... Joten nyt on enemmän toivoa päästä hiiristä tänä talvena eroon, vaikka eihän niistä viime talvenakaan ongelmaksi asti ollut.

Hiirten rapinaa odotellessa... ;)

maanantai 14. syyskuuta 2015

Ugin vanhat talot

Otettiin miehen kanssa viime viikonloppuna omaa yhteistä aikaa ja lähdettiin yhdessä Uuteenkaupunkiin katsomaan vanhoja puutaloja. Tapahtuma on järjestetty aiemminkin, mutta me emme ole silloin käyneet.




Yllä oleva koti oli ehdoton suosikkini. Kunnostettu vanhaa kunnioittaen ja sisustettu todella kauniisti.


Mitkä ikkunat kylppärissä!


Viime kesänä kävimme Loviisan wanhat talot- tapahtumassa, enkä ikävä kyllä mielestäni voi puhua näistä tapahtumista edes samana päivänä. Ukissa tietenkin talojen määräkin oli pienempi, mutta vain muutamassa kohteessa tiesi ja huomasi olevansa vanhassa talossa. Talossa, joka oli kunnostettu oikein, kuten vanhat talot pitää kunnostaa, hengittävillä materiaaleilla. Välillä oikein suututti kun omistaja polleana kertoi vetäneensä kipsilevyt seiniin, laminaatit lattiaan ja madaltaneen korkeita kattoja. Argh.

No, se siitä. Loviisaan täytyy päästä uudestaan. Ennen joulua olisi tyrkyllä Wanhan ajan joulukodit Loviisassa- tapahtuma . Mutta viimeistään ensi kesänä!

maanantai 7. syyskuuta 2015

4-vuotias

Viikko sitten juhlittiin Onnia!
Poika on ihan hulluna tällä hetkellä merirosvoihin, supersankareihin ja muihin yhtä todellisiin hahmoihin. Joten synttäritkin vietettiin merirosvohengessä. Lahjaksi Onni toivoi vain aarrekarttaa. <3


Aarrekartan kanssa suunnistamista...

Ja aarrekätköstä löytyi muumien majakka. Sekin oli yhtenä toiveena aiemmin, majakat poikaa myös kiinnostavat kovasti. Tuo muumien majakka on metsästetty tori.fi: stä, koska sitä ei enää kaupoista mistään saa.
Tämän lisäksi tuli muuta merirosvokamaa, puku, hattu, silmälappuja ja miekkoja. Voitte vaan kuvitella mitä meillä on nuo kaksi pojanviikaria viimeisen viikon leikkineet...

Tarjoiluissa äitini auttoi paljon. Itse vietin kaikki päivät töissä, joten pyrin siihen, että saisin edes kakun tehtyä.

Kynttilöiden puhallusta, jo neljä kynttilää!

Ja sainhan mä kakunkin väsättyä, edellisenä yönä sitä tein urakalla ja töistä tullessani viimeistelin. Olen tyytyväinen. On jo tullut tavaksi tehdä poikien synttäreiksi heidän toiveidensa mukaiset kakut. Nyt jo tehty kuusi erilaista!

<3 Ihana 4-vuotias maalaispoika! <3

torstai 3. syyskuuta 2015

Heinäkuun kukkijat

Laitanpa taas heinäkuun kukkijat kuvina muistiin.
Kyllä on kukkaloistoa ja mulle uusien lajien ihmettelyä riittänyt! 

Palavarakkaus

Vuorikaunokki

Harjaneilikka

Peurankello

Pioni

Köynnösruusut

Keijuangervo

Tatar

Ei tietoa mikä, ostin kun halvalla sai. :)

Verikurjenpolvi

Tarha-alpi

Hmm...neilikka, leimu... äidiltäni sain, mutta en kuollaksenikaan muista mikä on tuon nimi.

Toisenlainen tatar

Kuuluu ryhmään: kun halvalla sai...

Likusterisyreeni



Etupihan perennapenkki heinäkuussa.(Joo, tuo valotolppa ei oikeen kuulu joukkoon... )
Vielä viime kesänä tuosta penkistä ei montaa lajia erottanut kaiken sen rikkaruohon keskeltä. Vuohenputkikin siellä sitkeästi kasvaa, mutta olen saanut pidettyä suurimmat rikkaruohot aisoissa ja on ollut ilo huomata miten kukkalajit ovat sen seurauksena saaneet voimia takaisin.

Elokuun kukkijatkin ovat jo tietenkin kukkineet ja jotkut keväiset lajit ovat aloittaneet jo kierroksen uudestaan.
On se luonto niin ihmeellinen!


tiistai 1. syyskuuta 2015

Eteinen, porstua, kuisti, veranta, etuhuone...

Kyllästyttiin totaalisesti meidän ysärieteiseen yhtenä päivänä. Ja koska tiedettiin, että alle oli jätetty vanha lautalattia niin ei kahta kysymystäkään että otettaisiinko se esille.

Se vaan osoittautui astetta vaikeammaksi iltapuhteeksi...

Alkuun tilanne oli tämä.
 Päällimmäisenä laminaattia, alla tosi painavaa lastulevyä, jonka alla vielä jotain mustaa pehmeähköä levyä, jonka nimeä en millään saa päähäni... Joten uloskantamista riitti!




Onneksi lattia oli hyvässä kunnossa eikä ainakaan vielä ole antanut periksi mistään... ;)



Koko ilta siinä meni, mutta kyllä nyt kelpaa astella. Jännää miettiä kuinka paljon tietyistä kohdista on kuljettu kun laudat ovat paikka paikoin askeleista niin kuluneita. Lattia on jossain kohtaa tarkoitus maalata, mutta nyt mennään näillä. Eteisen ja olohuoneenkin väliin saatiin nyt ovi, koska aiemmin se ei siihen mahtunut johtuen korotetusta lattiasta.

Seuraavaksi isäntä pääsikin sitten seinien kimppuun...