Eloa vanhassa hirsitalossa maalla, talon ja pihan laittoa sekä lapsiperheen jokapäiväistä elämää

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Tässä ja nyt.

Kesäloma loppuu tällä viikolla, mutta hyvin mielin voi muistella kaikkia juttuja mitä on ehditty tekemään.
Mitään varsinaisia kesälomareissuja ei olla tehty, pienellä budjetilla menty ja tehty juttuja mistä pojatkin tykkää.


Päätin jo ennen loma sisukkaasti, että aion pestä sekä kaikki ikkunat että matot. Ja jei, kaikki ikkunat sekä kolmisenkymmentä mattoa pesty! Nyt pärjätään taas ensi kevääseen ilman, että sukat pyörivät talvella jaloissa.
Mulla oli myös kovat suunnitelmat mustikoiden poimimisen kanssa, ajattelin poimia ihan myyntiin asti, mutta ehei. Omaan pakkaseen sain kymmenisen litraa. Täytyy sanoa, että kovia tyyppejä ne, jotka tekevät tolla tiliä




Lättyjä, muurikoita, pannaria. Niitä ollaan syöty varmaankin enemmän kuin makkaraa!

Päättäväisyydellä oli osansa kun päätettiin poikien kanssa lähteä polkupyörillä Aarren neuvolakäynnille kunnan keskustaan reilun 9km: n päähän. Aikaa meni triplasti, mutta kaikille jäi hyvä mieli. Jätskit vielä kiskalta ja Onnikin jaksoi lähes kotiin asti, aika sissi alle 5- vuotiaaksi, joka oppi pyöräilemään 2kk sitten. :) 





Pennutkin kasvaa ihan silmissä, reilun kahden viikon päästä kaksi niistä lähtee uuteen perheeseen. Varmaan tulee tippa linssiin yhdelle jos toisellekin...

Vielä on suunnitteilla päivä Muumimaailmassa vähän isommalla porukalla.
Nyt nautitaan hellepäivistä ja nautitaan olosta tässä ja nyt.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Ihmisen parasta aikaa

Meillä on loma, kesäloma! 
Mulla ja pojilla alkoi tänään loma. Koko heinäkuu kotona ja päälle vielä parin kuukauden opintovapaa. 
Yhtään vaan ei tunnu lomalta, vielä.
Ei olla tehty mitään suuria suunnitelmia ja varmaan se on just hyvä niin.


 Maalaiset kaupungissa. Mentiin jokirantaan extempore jätskille. Äiti olisi muutoin suunnitellut poikienkin vaatetuksen vähän tarkemmin... :)
Parasta poikien mielestä taisi olla Jethron näkeminen!

 Haettiin pari uutta munijaa. Nämä eivät kyllä taida vielä kuukausiin munia, mutta toivottavasti odotus palkitaan. Nyt on hetkeksi eläinkiintiö täysi.

 Pojat toivoivat ainoastaan pääsevänsä kesällä Turun Seikkailupuistoon ja siellähän käytiin!


 Pennut ovat jo kuusiviikkoisia. Nyt on menoa ja meininkiä!

 Kelpaa hymyillä kun pappa toi lisää leikkihiekkaa.

 Onni sai toivomansa kesätukan a'la äiti. Poika on ollut niin onnellinen ja silittelee vaan piikkitukkaansa. Toinen toivoo pahistukkaa, joka on kuulemma sellainen, että on ponnari takana. Täytyy varmaan toteutusta vähän suunnitella... :)







Nyt me ollaan vaan ja hengaillaan!
Huomenna mamin ja pappan luo puumajan tekoon!