Eloa vanhassa hirsitalossa maalla, talon ja pihan laittoa sekä lapsiperheen jokapäiväistä elämää

maanantai 2. toukokuuta 2016

Long time no see!

Hiljaisuus ehti kestää melkein joulusta juhannukseen, mutta nyt tuli stoppi.
Paljon hyvää ja vähemmän hyvää on mahtunut vuoden ensimmäiseen neljään kuukauteen ja kiirusta on pitänyt.
Poikien hoito uudessa perhepäivähoidossa ihan kodin lähellä on sujunut erinomaisesti, kiva kun oppivat nyt niitä uusia poikamaisia juttuja isommilta pojilta... ;) Ja ihanaa kun on ihan kävelymatka.
Omat opiskelut työllistää lähes joka ilta. Koulua on max. yhtenä päivänä viikossa ja loppu verkko-opiskelua. Huh. Ensimmäinen harjoittelu häämöttääkin jo syksyllä, innolla sitä odotan!
Ja edelleen yksi aiempi koulutus on kesken, mutta loppusuoralla ollaan!
Työkuviot muuttuivat kun työnantajani vaihtuu yksityiselle myynnin vuoksi ja joudumme nykyisestä toimipisteestä evakkoon noin vuodeksi + kaikki muut työkuviot sekoittuvat.
Mies aloitti uudessa työssä oppisopimuksella ja tekee reissuhommia eli on viikot poissa kotoa.

Eiköhän siinä sitä jo ollut.
Kotona ei olla sisustuksellisesti tehty mitään. On jotenkin ollut niin kevätfiilis ja odottanut vaan kevättä ja pihahommia, että sisäjutut ovat jääneet taka-alalle.

Laitanpa nyt joitain muistoja viime kuukausilta ja lupaan itselleni palata tänne kirjoittelemaan vähintään viikoittain!

 Onni ekaa kertaa elokuvissa






 Käytiin herättelemässä muumeja...





 Viereiselle pellolle noussut vesi jäätyi komeaksi luistinradaksi!

 Kävelymatka hoitoon...


 Potkukelkkailumatka hoitoon...


 Hiirenpoikia lemmikkinä, löytyivät kanalasta eikä tietty raaskittu hävittää.

 Erityinen päiväreissu Helsinkiin...




 Pyöräilymatka hoitoon... :)

 Pikkulegot on nyt in, junat eivät ole hetkeen enää liikkuneet...


 Uusi kukko, Jaska, muutti meille. Edelliselle tuli jotain selittämätöntä eikä hoivaamisestani huolimatta enää toipunut :(

 Lunta 25.4. Oli mielenkiintoinen ajomatka töihin...

 Vappu ja tämän hetken in- jutut: roolileikit. Nää sankarit nukkuukin nämä puvut päällä. Kaikki supersankarit tms. ovat nyt kuuminta hottia!

<3 <3 <3

tiistai 29. joulukuuta 2015

Meidän joulu


More is more, kuusen koristelussakin. Täytyy myöntää, että äidin pedanttia luonnetta hieman häiritsi tuo pallojen epmääräinen asettelu. :) Joku tonttu oli ne yöaikaan kuitenkin käynyt järjestelemässä...
Meidän kuusi koristeltiin tänäkin vuonna simppelisti, punaisia ja kultaisia palloja sekä vähän olkikoristeita.






Kävin ensimmäistä kertaa Tigerissa ja siellä nämä peurat huusivat päästäkseen mukaani. :) Ja mitä kaikkea muuta ihanaa pikkukivaa siellä olisi ollutkaan...




Uskokaa tai älkää, käytin miehen mukaan tunnin tuohon lautasliinan taitteluun, tai siis eri mallien kokeiluun. Ilmeisesti vähemmälläkin olisi voinut suoriutua...


Aarren eka glögi. "Anna issää!"


Joulupöydässä perinteiset ruoat, laatikot löytyivät puuhellan päältä lämpimästä.


Ja pöydässä syöjiä neljässä polvessa. Sekä vanhempieni nöffi.



Illan odotetuin vieras, joulupukki. (Kumma kun tuo isopappa ruoan jälkeen otti ja hilpaisi johonkin eikä nähnyt pukkia lainkaan :) )
Ensi vuonna on pakko pyytää vieraampaa pukkia, sen verran tarkkaa Onni tuota pappapukkia tuijotti. Halutaan kuitenkin vielä säilyttää usko joulupukkiin muutaman vuoden...


Ja kilttejä oltiin taas oltu. Onni sai kovin toivomansa junatallin ja tuolla kuvalla lähtivät mun veljelle eli Onnin kummisedälle terkut ulkomaille.


Ja heti matkimassa, ihana katseltavaa tuo lasten ilo ja onnellisuus! <3

Nyt odotellaan seuraavaksi uuttavuotta ja lumen tuloa!

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Kuusenhaku

Tänä vuonna ei lumesta ollut tietoakaan kun kuusta lähdettiin lähimetsästä hakemaan. Mutta lämmintä ja aurinkoista oli.



Pojille todella tärkeä ja odotettu päivä. Joulukuusen hakemisesta puhuttu jo viikkoja!




Kalliolle oli pakko päästä, mikään kuusi alempaa ei Onnille kelvannut. Mutta eipä niitä kallioltakaan löytynyt...



Kuusen haun ajan oli pullataikina kohoamassa. Joulu ei tule ilman pullia, rusinapullia. Tänä vuonna perinteiset pullat meinasivat jäädä taka-alalle mörkö-, merenneito- ja matopullien valloittaessa pellit.


Ja löytyihän se kuusikin, kaunis sellainen. Isäntä kyllä totesi tuon reissun jälkeen, että ei ihmettele miksi ihmiset maksavat kuusestaan muutaman kympin ja ottavat auton kyytiin. Oli kaikki satukirjojen kiiltokuvatarinat kaukana meidän kuudenhausta... :)

Ja sitten oli vielä muutama yö h-hetkeen...