Viikonloppuvapaa

Viime viikonloppuna saimme nauttia harvinaisesta herkusta, äitilläkin oli ensimmäistä kertaa viiteen viikkoon koko viikonloppu vapaata.

Päätimmekin ottaa viikonlopusta kaiken irti.

Kuvapläjäys meidän touhuista.

Lauantai aloitettiin Hop Lopilla.Eka kerta siellä meille kaikille ja oli hauskaa. Isompi olisi viettänyt siellä koko päivän, mutta pienemmälle alkoi tulla päikkärit vastaan.

Laskiaista vietettiin pullien ja ulkoilun merkeissä. Oli maailman hienoin talviulkoiluilma!

Lisäksi kaadettiin koko tontin leveydeltä terijoensalavia, antaa auringon vaan paistaa! :)

Pikkupikkuremppajuttujakin tehty, jospa niitä vähän seuraavaksi kuvailisi...

Rakenna & sisusta 2015

Sunnuntaina käväistiin Turussa Rakenna ja sisusta- messuilla.

Viime vuonna käytiin siellä rakentamissuunnitelmissa ja tänä vuonna vanhan talon remonttiasioita silmällä pitäen.

Monta tuntia meni kierrellessä ja katsellessa.

Talotohtori ja arkkitehti Panu Kailan luentoakin käytiin kuuntelemassa.

Yhden ihanan sisustuskirjankin ostin kotiin viemisiksi, ai että mitä kuvia!

Messujen jälkeen menimme juhlimaan mummimme syntymäpäivää herkullisen hernekeiton ja pannukakun kera.

Messuista vielä inspiroituneena tartuin eilen vasaraan, sen mitä siitä seurasi näette ehkä myöhemmin... :)

Vapaapäivänä

Yksi ainut vapaapäivä pitää käyttää lepäämiseen niin hyödyllisesti kuin mahdollista.

Joten meillä imuroitiin, pestiin vessat, pestiin pari koneellista pyykkiä, järjesteltiin paikkoja, ulkoiltiin ja tehtiin tietenkin ruokaa.

Siinä se meni, kokonainen päivä.

Seuraava kokonainen yksi vapaa onkin JO sunnuntaina.

Lunta alkaa olla täällä lounaisessa Suomessakin jo ihan riittämiin ja tänäänkin taisi tulla viitisen senttiä lisää.

Taitaa se kuitenkin yltyä kunnon talveksi taas, sellasta tuo säämies taas uhkaili.

Mä sitten inhoan talvea ja kylmyyttä. Nenäni laitan ulos ovesta lähinnä vaan kun on ihan pakko. Ja lasken päiviä jo maaliskuuhun, koska sitten on virallisesti kevät!

Tj 25, ei paha. :)

Tänään ennen iltavuoroa oli kuitenkin pakko ottaa hetki itselle ja lähteä lenkille. Joo o, lenkille. Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen! Tästä se lähtee taas, rantakunnon tavoittele. Vaikka tänä kesänä ei taida paljon ehtiä rannoilla hillua. Hitto kun työ haittaa vapaa-aikaa! :/

Ja vaikka miten vihaan talvea, niin onhan näissä lenkkimaisemissa puolensa.

Juuri ennen kotia alkoi lunta tulla taivaan täydeltä. Miksi sen pitää aina sataa päin naamaa vaikka miten päin kävelisi??

Mutta näytti sekin hienolta.

Nyt nukkumaan, herätys odottaa jo viiden pintaan!

Halu auttaa

Posti toi yhtenä päivänä tällä kertaa tämän näköisen paketin:

Kyseessä on siis näytteenlähetys- paketti kantasolurekisteriä varten. 

Minut herätti facebookissa kiertänyt avunpyyntöviesti pientä poikaa varten, jolle ei lähipiiristä ollut löytynyt sopivaa luuytimen luovuttajaa.

Mahdollisuus siihen, että juuri minun kantasolujani joskus tarvitaan luovutukseen, on tosi pieni, mutta olen nyt kuitenkin oman osani asian eteen tehnyt ja ehkä joskus voin näin pelastaa jonkun hengen.

Verenluovutuskin on jo tuttua ja pyrin aina sinne menemään kun tulevat kotikulmille.

Näiden lisäksi olen täyttänyt tällaisen:

Olen miettinyt, että mitä hyvää voisin vielä tehdä...

Koko maailmaa ei yksi ihminen voi pelastaa, mutta oman osuutensa voi jokainen tehdä.

Olisiko seuraava askel ottaa kummilapsi kehitysmaasta, alkaa sijais- tai tukiperheeksi tai vaikkapa liittyä vapaaehtoiseksi johonkin järjestöön kuten vaikka SPR:iin.

SPR:iin kyllä kun omat lapset ovat isompia. Haluaisin päästä auttamaan ihmisiä katastrofialueille tai muutoin hädässä olevia köyhille alueille.

Nyt on aikaa ottaa asioista selvää ja kypsytellä suunnitelmia mielessään, toteutuksen aika on kuitenkin sitten myöhemmin.

♡Ojenna kätesi ja auta♡

Keittiön kaappi

Ostin viime vuoden puolella yhdeltä mukavalta pariskunnalta kaksi wanhaa nojatuolia ja tämän kaapin:

Kaappi oli ennen tuollainen tummanvihreä ja hiolalla alta paljastui jostain kohtaa valkoista ja toisesta oranssia. Ja punaiset ristit molemmissa ovissa ja punaiset nupit, eli vanha lääkekaappi siis tämä on ollut.

Ristit olisin halunnut jättää esiin, mutta se ei mitenkään nätisti onnistunut.

Pohjatyöt tehtiin vähän vasemmalla kädellä, mutta pulitinhan tästä hurjat 9 euroa, joten en alkanut pilkkua viilaamaan.

Ja nykyään tämä näyttää tältä:

Maali on Uulan kalustemaali ja sävynä rypäle.

Aika söpö kaappi ettenkö sanois. :)

Paluu arkeen

Meidän osaltamme varsinainen arki alkoi viime torstaina kun pojatkin aloittivat päivähoidon. Omat työni alkoivatkin jo viikko sitten, joten sain aamuihin vähän pehmeämmän laskun.

Torstaina se suuri aamu oli kuitenkin edessä kun piti ehtiä ajoissa hoitoon ja töihin.

Tein kaiken valmiiksi jo edellisenä iltana mahdollistaakseni aikataulussa pysymisen. :)

Kaikkien vaatteet katsottu valmiiksi, kassit pakattu ja eväät tehty.

Aamulla sitten herätys klo 5.20, vaatteet niskaan ja klo 6.15 ulos ovesta. Ja hyvin ehdittiin, töissäkin olin ajoissa!

Pojat jäivät suosiolla hoitoon. Aarrekin oli varmaan niin ihmeissään ettei huomannut äidin hävinneen.

Päivä oli mennyt hyvin. Aarre ollut reipas oma itsensä ja Onnikin extrareipas Aarrea auttaessaan ja pikkuveljestä huolehtiessaan.

Täytyy myöntää, että itse nautin nyt töissä olemisesta ja on ihana tulla kotiin kun pojat tulevat jo ovella halimaan. ♡

Iltaisin on kyllä veto poissa ja unta ei tarvitse odottaa.

Vielä kuva eiliseltä kauppareissulta.

Ei varmaan tarvitse erikseen mainita miksi keräsimme katseita ja hymyjä...

Pyhä Kirja

Sain joululahjaksi mieheltäni yhden parhaista kirjoista.

Voisin jopa kutsua sitä omaksi raamatukseni.

Kirja on Hannu Rinteen Perinnemestarin Remonttikirja.

Tämän kirjan pitäisi kuulua kauppaan vanhaa taloa ostettaessa ja kunnostettaessa.

Olen nyt lukenut sen kannesta kanteen ja monen monta asiaa on jäänyt tiedostamatta ja tarkistamatta ennen. Kaikki varmasti on edelleen korjattavissa, mutta missä myydään aikaa??

Ja ei rahakaan puussa kasva...

Vanhan talon viholliset ovat kipsilevy, mineraalivilla ja lateksi.

Bingo! Kaikkea löytyy yltä, päältä ja altakin vaikka muille jakaa.

Yksi huone, keittiö, on niistä melkein vapaa. Muualta löytyy kaikkia näitä.

Voisin manata kaikki aiemmat täällä tehdyt "korjaukset" alimpaan helvettiin, mutta enhän mä siitä mitään hyötyisi.

Nyt kun palaan takaisin työelämään ja saamaan normaalia palkkaa entisen Kelan hoitorahan sijaan niin aletaan pikkuhiljaa paikkoja laittelemaan. Kun vaan tietäisi mistä aloittaa. Täytyy varmaan ensin kysellä joltain alan asiantuntijalta mielipiteitä juuri tämän talon suhteen.

En halua vaan pitää tätä tönöä pystyssä meitä varten vaan haluaisin, että se pysyy pystyssä vielä seuraavat sata tai kaksikin sataa vuotta.

Jos isäntä nyt lähtisi joululahjaostoksille, jäisin varmaan ilman kyseistä kirjaa.

Tältä se uskoon tuleminen sitten varmaan tuntuu, totaaliselta hullaantumiselta johonkin itselle äärettömän tärkeään asiaan. :)

Perinne"mestari" kuittaa, jatkossa siis varmasti lisää remppajuttuja. Ennemmin tai myöhemmin.