Eloa vanhassa hirsitalossa maalla, talon ja pihan laittoa sekä lapsiperheen jokapäiväistä elämää

torstai 27. elokuuta 2015

Yksi on joukosta poissa...




Yhtenä aamu se vaan oli jalaton.
Ajalteltiin, että katsotaan vielä ja toivotaan parasta.
Mutta ei, meni vaan huonommaksi.
Mies päätti kanasen parhaaksi päättää sen elinpäivät tässä maailmassa.

Mietittiin läpi kaikki marekin taudit ynnämuut, mutta nyt tästä tapauksesta on jo muutama viikko eivätkö muut ole sairastuneet.
Jalat vaan jostain syystä ilmeisesti halvaantuivat. Ovathan nuo alunperin tuotantokanalan kanat jo yli viisivuotiaita.

Onni oli hetken surullinen ja olisi halunnut kaivaa kanan ylös haudastaan. Ensimmäinen kerta pojalle kun kuulee jonkun kuolevan, ei ihan helppo juttu selittää 4-vuotiaalle.

Nyt tuo kanafarmari haluaisi mustan kanan. Mutta Evira on ilmeisesti kieltänyt lemmikkikanojen myynnin Suomessa olevan kanojen mykoplasman takia. Noh, keväällä sitten.


1 kommentti:

  1. Hei! Voisit blogini arvonnassa liput Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumaan. Lähettäisitkö minulle pikimmiten yhteystietosi osoitteeseen exminimalist[at]gmail.com. :)

    VastaaPoista